RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS KIRAHVINKUORESSA
Rakentava vuorovaikutus, myötäelävä vuorovaikutus, empaattinen vuorovaikutus, tunne- ja tarvelähtöinen vuorovaikutus, kirahvikieli… Nämä perustuvat prosessiin nimeltä Nonviolent Communication (NVC), jonka on kehittänyt psykologian tohtori Marshall Rosenberg 1960-luvulla alkaen. Kirahvi on valittu NVC:n symboliksi mm pitkän kaulansa takia, jonka ansiosta pystyy kurkkaamaan ja kuulemaan "sanojen taakse".
”Kaikista opinnoistani NVC on tuonut konkreettisemmat ja hyödyllisimmät opit ja keinot sekä kasvattajuuteen että muuhun elämään.”
Suomessa on tällä hetkellä kolme CNVC:n sertifioimaa kouluttajaa: Hanna Savanna, Elisa Makkonen ja Iiris Jalkanen. Hanna Savanna tarjoaa yrityksessään Savanna ConneXions laajan koulutuksen nimeltä Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja. Suomeen on lähivuosina sertifioitumassa lisää kouluttajia, jotka kouluttavat tällä hetkellä CNVC:n kandidaatteina. Lue lisää Hannan ja Saran yhteistyöstä tästä.
NVC on:
vuorovaikutus- ja kohtaamisprosessi, jonka avulla voidaan rakentaa yhteyttä itseen ja muihin ja säilyttää yhteys myös haasteellisissa tilanteissa.
konkreettisia työkaluja, joilla voi toteuttaa syviä arvoja kuten kunnioitus, myötätunto, samanarvoisuus ja väkivallattomuus
arvopohja ja tapa nähdä ja kohdata maailma ja ihmisyys
kasvattajalle oiva asenne ja työkalupakki empaattiseen, turvalliseen sekä lapsen että omaa kehitystä edistävään kohtaamiseen.
NVC:n yksi tärkeä työkalu on HTTP-prosessi (Havainto, Tunne, Tarve, Pyyntö), jonka kautta tiedostetaan vuorovaikutukseen tärkeitä elementtejä yhteyden rakentamiseen ja säilyttämiseen haasteellisissakin tilanteissa. Alla esimerkki mallin soveltamisesta käytäntöön.
Toinen hyvin tärkeä osa NVC:ssä on empaattinen kuuntelu. Lue lisää siitä, miten empaattinen kuuntelu eroaa muista kuuntelutavoista alempana tällä sivulla ja blogisarjassa "Empaattinen surffaaja vai aaltoja halkaiseva moottorivene".
HAVAINTO VS TULKINTA
Me näemme ja koemme maailman omien tulkintojemme kautta. Siihen, miten me tulkitsemme eri tilanteet, vaikuttaa se, miten meidät on kasvatettu, mitä me olemme kokeneet, ja mitä ajattelemme. Ristiriitojen syntyessä jäämme usein jumiin siihen, kenen näkemys on oikeanlainen ja kenen vääränlainen. Jotta pääsemme vuorovaikutuksessa alkuun, on hyvä osata erottaa se, mitä on oikeasti tapahtunut omasta näkemyksestämme siitä. Tarkka ja puhdas havainto tuo ikään kuin meidät saman pöydän ääreen. Tai rakentaa sillan meidän maailmojen välillä kun ne ovat erillään, jota pitkin voimme sitten kuljettaa tietoa ja ylläpitää dialogia.
Puhtaan havainnon tekeminen on joskus yllättävän vaikeaa, varsinkin kun tunteet käy kuumina. Mikä on ns fakta (mitä on tapahtunut) ja mikä on meidän oma tulkintamme siitä (oliko se hyvä vai huono asia). Jos tuomme keskusteluun omat näkemyksemme totuuksina, se saattaa herättää toisessa vastustusta ja halua puolustaa omaa näkemystään - ja vuorovaikutus-silta katkeaa tai keskustelu ei etene, ainakaan toivottuun suuntaan.
Esimerkiksi jos sanon teinilleni, että ”sinä et kunnioita sääntöjä” niin keskustelu todennäköisesti lähtee hyvin eri suuntaan, verrattuna siihen, että sanon että ”olen huomannut, että olet kolmena iltana tullut kotiin vasta klo 22 jälkeen." Se, miten me otamme asiat puheeksi, vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, tulemmeko kuulluksi.
TUNTEET VS AJATUKSET
Kun pääsemme saman pöydän ääreen havainnon kautta ( = olemme tarpeeksi samaa mieltä siitä, mitä on tapahtunut) pääsemme prosessissa eteenpäin. Seuraavassa vaiheessa voimme kertoa tunteistamme. ”Kun tulit kotiin vasta klo. 22 jälkeen, niin olin turhautunut, pettynyt ja huolissanikin”. Havainnot ja tapahtumat stimuloivat meissä tunteita. Kertomalla mitä tunteita meissä on elossa, voimme alkaa luomaan syvempää inhimillistä yhteyttä sen sijaan, että jäämme jumiin ”ideoihin ja ajatuksiin” siitä, miten kuuluu toimia. Niille voi olla tilaa myöhemmin, ja jostain syystä ihmisissä herää enemmän luontaista myötätuntoa kun he kuulevat meidän tunteistamme, ajatuksien sijaan – varsinkin jos ajatukset kertovat, että toisessa on joku vika.
TARPEET VS STRATEGIAT
Tunteet ovat viestintuojia tarpeistamme. ”Olen turhautunut ja pettynyt, koska kaipaan selkeyttä siitä mitä olemme sopineet, ja luottamusta siihen, että sopimuksista pidetään kiinni, ellei muuta erikseen sovita. Olin myös huolissani, koska tarvitsen tietää, että olet turvassa ja haluan myös itse lepoa iltaisin, sen sijaan että mietin missä oikein olet ja onko sinulle tapahtunut jotain.” Kannamme vastuuta itsestämme ja tarpeistamme kytkemällä omat tunteet omiin tarpeisiimme ns ”tuplaminäviestin” kautta. Minä tunnen x koska tarvitsen y. Jos sysään omat tunteeni toisen syliin, ”SINÄ sait minut tuntemaan näin, ja nyt et saa mennä enää tällä viikolla ulos iltaisin”, saattaa toinen taas asettua puolustuskannalle ja väittelykilpailu voi alkaa. Sen lisäksi on aika rankkaa olla syy toisen tunteille, varsinkin kasvattaja-lapsi/nuori asetelmassa…
PYYNNÖT VS VAATIMUKSET
Kun olemme kertoneet tarpeistamme, on aika esittää pyyntöjä. Pyynnöt voi olla konkreettisia tekoja ja ratkaisuehdotuksia, ”sopiiko että tästä eteenpäin, kun menet tapaamaan kavereita laitat puhelimeesi hälytyksen tuntia ennen kuin sinun tarvitsee olla kotona, jotta varmasti muistat ajan kulun ja ehdit ennakoida busseja ja junia”. Pyynnöt voi myös olla ns yhteyttä edistäviä pyyntöjä, esim ”haluatko kertoa mitä tapahtui ja mikä oli syynä sille, että tulit kotiin klo. 22 jälkeen?” tai ”voimmeko huomenna koulun jälkeen istua alas keskustelemaan siitä, mitä on sääntöjen taustalla ja mitä tarpeita meillä molemmilla on niihin liittyen?”. Pyynnöt ovat eri asia kuin vaatimus. Pyyntöihin voidaan vastata ”ei” ilman ikäviä seurauksia, kun taas vaatimukset johtavat usein siihen, että nahassa tuntuu… ”Selvä, sitten ei enää peliaikaa tai kavereita tällä viikolla”. Pyynnöissä on kuitenkin se hyvä puoli, että niitä voi esittää lisää, jos johonkin tulee kielteinen vastaus. ”Ei” on alku uudelle dialogille. ”Okei, sopiiko sinulle sitten ehdottaa, miten edetään tämän asian kanssa?”
Näitä neljää askelta voidaan soveltaa joko käyttäen ”rehellisyysjalkaa” jolloin ilmaisemme omia tunteita ja tarpeita ja pyyntöjä, tai ”kuuntelujalkaa” jolloin kuulemme empaattisesti toisen tunteita, tarpeita ja pyyntöjä. Välillä voimme ”vuorovaikuttaa” käyttäen molempia jalkoja vuoronperään ja välillä meidän tarvitsee hypätä hetken aikaa vain toisella jalalla. Joskus meidän tarvitsee pysähtyä kuuntelemaan itseämme ja antamaan itsellemme empatiaa, jotta voimme jatkaa kävelyä.
Tavoitteena on YHTEYS. Tavoitteena ei ole saada läpi oma tahto toisen tahdon kustannuksella. Tässä näkyy väkivallattomuuden arvo ja periaatteet, ja uskomus, että mikään sopimus ei ole pitkällä tähtäimellä toimiva, jos toinen on joutunut kumartumaan toisen tahdon alle. Kun kuulemme ja ymmärrämme toisen tunteita ja tarpeita, syntyy luontaista yhteyttä ja myötätuntoa puolin ja toisin, ja siitä yhteydestä vapautuu luovuutta löytää uusia ratkaisuja, jotka huomioivat molempien tarpeita.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vastuuta tästä prosessista kantaa kasvattaja. Ja kuitenkin pientäkin lasta voi osallistaa prosessiin ja päätöksentekoon ymmärtämällä ja sanoittamalla hänenkin tarpeitaan, ja yhdessä löytämällä keinoa tyydyttää tarpeita, joka on realistinen ja mahdollinen.
EMPAATTINEN KUUNTELU
Surffaamista omalla tai toisen aaltopituudella
Empaattista kuuntelua voidaan verrata surffaamiseen. Meri on oma tai toisen kokemusmaailma. Eri hetkissä meressä liikkuu erilaisia aaltoja. Aallot ovat ne tunnelmat, jotka ovat elossa, aktivoituneina juuri nyt, kehossa ja mielessä. Tunnelmat voivat ilmentyä raivokkaina vaahtopäinä, pitkinä surudyyneinä, leppoisana keinuntana tai vaikka hämmentävänä ristiaallokkona.
Kun asetumme kuuntelemaan toista ihmistä (tai itseä) empaattisesti, virittäydymme hänen aaltopituudelleen ja yritämme surffata hänen aalloillaan (tai omilla). Emme yritä ohjata aaltoja rantaan, emmekä rauhoittaa tai pienentää tai suurentaa niitä, emme yritä selittää tai ottaa niitä pois, emmekä myös uppoa niihin itse niin että oma happi loppuu. (lue lisää erilaisista tavoista kuunnella blogisarjassa ”Empaattinen surffaaja tai aaltoja halkoava moottorivene").
NVC-prosessin askeleet voivat auttaa kuuntelijaa virittäytymään empaattiseen läsnäoloon. Voimme keskittyä kuulemaan minkälaisia havaintoja, tunteita, tarpeita ja pyyntöjä sanojen takaa mahdollisesti löytyy. Mitä hänen elämässään on tapahtunut ja miten hän voi sen johdosta, mitä hän toivoo tai kaipaa ja minkälaisia pyyntöjä hän ehkä haluaisi ilmaista, jotta hänen tarpeensa tyydyttyisivät paremmin. Tai mitä on tapahtunut, josta hän iloitsee ja mitkä hänen arvokkaat tarpeensa ovatkin tyydyttyneet, ja mistä hän on kiitollinen - myös toisen iloisilla aalloilla voi surffata empaattisesti! :)
Empaattinen kuuntelu voi olla sekä hiljaa surffaamista ja myötäelämistä, ja myös aktiivista heijastavaa kuuntelua, jolloin ”kuuntelemme ääneen”. Sanoitamme mitä kuulemme ja ymmärrämme toisen kokemuksesta ja arvailemme hänen tunteitaan ja tarpeitaan ääneen. Surffaajina me aina arvaamme ja esitämme ehdotuksemme kysymyksinä, koska jokaisen meri on ainutlaatuinen ja me emme ikinä voi tietää varmuudella miltä hänestä tuntuu.
Tämä aktiivinen heijastava kuuntelutapa voi aluksi tuntua vieraalta Ja se voi kuitenkin olla erittäin tehokas tapa auttaa toista saamaan yhteyttä itseensä, ymmärtämään ja hahmottamaan sen hetkistä aallokkoaan. Joskus aktiivinen ja heijastava kuuntelu voi myös nopeuttaa aivan loputtomilta tuntuvia kinasteluiden ja ristiriitojen käsittelyä, kun päästään syvemmälle ja ytimeen kiinni. Kun ihminen tulee kuulluksi, hän usein hiljenee ja on avoimempi kuulemaan ja miettimään tilannetta myös toisen näkökulmasta.
Empaattinen kuuntelu näin ajateltuna on taito, eikä niiinkään piirre tai ominaisuus. Empaattista kuuntelua voi ja kannattaa harjoitella, opetella, hioa, kokeilla - ja sitä tarvitsee myös kokea itse.
TARVELISTA
NVC:n laaja tunne- ja tarvesanasto on sekä kasvattajalle että lapselle rikas resurssi tunne- ja tarvetietoisuuden ja sanaston kehittymiselle. Maailma todella tarvitsee sukupolven, joka on tietoinen syvistä inhimillisistä tarpeistaan ja osaa tyydyttää niitä muita kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla.
Klikkaa listaa saadaksesi siitä isomman, ja voit myös ladata sen itsellesi ja halutessasi tulosta vaikka jääkaapin seinälle.
